Huomenna vihdoin alkaa se oikea opiskelu. Vaikka eipä tuo lukujärjestyskään edes näytä kovin kummoiselle, kun suurin osa luennoist on jaettu niin, että on vain 1-2 luentoa/labraa per päivä. Luentopäiviäkin on keskimäärin se 4 per viikko, vain pari täyttä viiden päivän viikkoa näkyi olevan.
Sukelluskurssista tosin ei ole kuulunut vielä yhtään mitään. Koululta sanoivat, että laittoivat mun timetable kyselyn eteenpäin Course Leader:ille, mutta eipä ole sen enempää vastauksia kuulunut... Ehkä ovat unohtaneet koko homman. Kyseinen kurssi, kun järjestetään yliopiston ulkopuolisella taholla.
Kolmannen vuoden päättötöistäkin jo alettiin puhumaan meille. Biologian alaa, kun opiskelemme niin meille tarjotaan muutamakin eri vaihtoehto päättötyön suorittamiseen. Mahdollisuus on siis hakea rahoitettuun Erasmus-vaihtoon kesäksi, hakea omarahoitteiseen "tutkimus/opiskelu" ohjelmaan, hakea paikkaa yliopiston tutkimuksista tai perinteisempi kandityö eli dissertaatio. Itse kovasti houkuttaisi nuo tutkimuspainoitteiset/käytännön jutut. Mietin myös, että jos tuossa Erasmus ohjelmassa sattuisi olemaan jotain mielenkiintoista paikkaa tarjolla Suomesta, niin se olisi aika bueno. Mutta Erasmus ohjelmaan on aikamoiset pääsyvaatimukset, joista tuntuu, että täytän vain suomenkielen taidon. Joka sekin tavallaan Suomeen mennessä melko turha, kun lähes jokainen kuitenkin taitaa englannin, etenkin tutkimustöissä. Mutta saapa nähdä. Jotenkin on sellainen epäluottavainen mieli, että päädyn tekemään tuon kaikkein inhottavimman vaihtoehdon eli dissertaation. Mistä mä sen muka tekisin ja miten mä muka yltäisin edes dissertation pituus vaatimuksiin t. pisin esseeni ikinä taitaa olla 1,5 sivua. No mutta. Kai pitää hieman miettiä tässä nyt tuon Erasmuksen hakemista. Hakemus siihen, kun pitäisi olla palautettu jo tässä aivan lähiaikoina.
Sitten rempan etenemiseen. Tai siis ei-etenemiseen. Keskiviikkona kävi joku mies soittamassa ovikelloa ja kyseli vuokranantajien tai rakentajien perään niin ohjasin sen sitten rakentajien luokse ja eipä ole sen jälkeen rakentajia näkynyt tai kuulunut... Jotain se mies kyseli niiden rakentajien autosta ja rakennusromusta tienvarressa... Sen verran jo nyt ilmatkin viilenneet, että olisi ihan kiva saada oikea seinä alakertaan. Puhumattakaan oikeasta keittiöstä. Toi väliaikanen ratkaisu pännii niin pahasti. Missään ei ole tilaa ja ihan tajuttoman kylmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti