Tänäänpä päätinkin sitten, että on sen verran tylsää, että mitäs jos kävelen kauppaan ostamaan leipää. Autolla sinne ajaa noin 10 minuuttia, joten nokkelana kelasin, että no mähän kävelen sen puolessa tunnissa. No, kyllä siinä yhteen suuntaan sai jo kulutettua tunnin ja 15 minuuttia... Säänkin ollin kattonut, että pitäis olla max. 24 astetta ja kovin näytti pilvisellekin. No, oikeasti oli vain pilviharsoa sen takia, että on ollut kuuma päivä ja oikea asteluku olikin 27...
Mutta eipä siinä mitään. Kaupassa oikeestaan kaikki mitä päädyin ostamaan oli alessa, ja puolessa välissä kotimatkaa Tomin äiti ajoi ohi ja nappas mut kyytiin. Jalat oli jo sen verran kipeenä, että hyvä vaan! Ja mikä hölmöintä, Tomin äiti oli käynyt juuri samassa kaupassa samaan aikaan ja kuulema nähnyt mut jo sinne mennessäni, mutta ei ollut saanut muhun yhteyttä.
Ja sitten vielä paluu eiliseen ja illan kauhun hetkiin: olen jo aiemmin blogissa teille esitellyt Englannin maaseutujen hirviön; Giant House Spider:in. No minun tuurillani hyvinkin sellainen hirvitys päätti hyökätä taas tänne huoneeseen!! Jouduin ihan paniikkiin ja epäonnistuneiden tappoyritysten jälkeen istuin vaan sängyllä ehkä puolituntia hysteerisenä keräten rohkeutta mennä hakemaan Tomin äiti, joka ei hämähäkkejä pelkää, hoitelemaan tuo hirvitys. Pääsin siitä siis eroon onneksi. Ja yllättäen sain jopa nukuttua ihan ookoo hyvin heräten vaan pariin kertaan yöllä, edellisen hyökkäyksen jälkeisen tunnin välein heräilyn sijaan. Nyt en kyllä enään uskalla avata ikkunoita ollenkaan. Eikö ne voisi ymmärtää, että tänne ei ole tulemista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti