Ja då

Huomenna vihdoin alkaa se oikea opiskelu. Vaikka eipä tuo lukujärjestyskään edes näytä kovin kummoiselle, kun suurin osa luennoist on jaettu niin, että on vain 1-2 luentoa/labraa per päivä. Luentopäiviäkin on keskimäärin se 4 per viikko, vain pari täyttä viiden päivän viikkoa näkyi olevan.

Sukelluskurssista tosin ei ole kuulunut vielä yhtään mitään. Koululta sanoivat, että laittoivat mun timetable kyselyn eteenpäin Course Leader:ille, mutta eipä ole sen enempää vastauksia kuulunut... Ehkä ovat unohtaneet koko homman. Kyseinen kurssi, kun järjestetään yliopiston ulkopuolisella taholla.

Kolmannen vuoden päättötöistäkin jo alettiin puhumaan meille. Biologian alaa, kun opiskelemme niin meille tarjotaan muutamakin eri vaihtoehto päättötyön suorittamiseen. Mahdollisuus on siis hakea rahoitettuun Erasmus-vaihtoon kesäksi, hakea omarahoitteiseen "tutkimus/opiskelu" ohjelmaan, hakea paikkaa yliopiston tutkimuksista tai perinteisempi kandityö eli dissertaatio. Itse kovasti houkuttaisi nuo tutkimuspainoitteiset/käytännön jutut. Mietin myös, että jos tuossa Erasmus ohjelmassa sattuisi olemaan jotain mielenkiintoista paikkaa tarjolla Suomesta, niin se olisi aika bueno. Mutta Erasmus ohjelmaan on aikamoiset pääsyvaatimukset, joista tuntuu, että täytän vain suomenkielen taidon. Joka sekin tavallaan Suomeen mennessä melko turha, kun lähes jokainen kuitenkin taitaa englannin, etenkin tutkimustöissä. Mutta saapa nähdä. Jotenkin on sellainen epäluottavainen mieli, että päädyn tekemään tuon kaikkein inhottavimman vaihtoehdon eli dissertaation. Mistä mä sen muka tekisin ja miten mä muka yltäisin edes dissertation pituus vaatimuksiin t. pisin esseeni ikinä taitaa olla 1,5 sivua. No mutta. Kai pitää hieman miettiä tässä nyt tuon Erasmuksen hakemista. Hakemus siihen, kun pitäisi olla palautettu jo tässä aivan lähiaikoina.

Sitten rempan etenemiseen. Tai siis ei-etenemiseen. Keskiviikkona kävi joku mies soittamassa ovikelloa ja kyseli vuokranantajien tai rakentajien perään niin ohjasin sen sitten rakentajien luokse ja eipä ole sen jälkeen rakentajia näkynyt tai kuulunut... Jotain se mies kyseli niiden rakentajien autosta ja rakennusromusta tienvarressa... Sen verran jo nyt ilmatkin viilenneet, että olisi ihan kiva saada oikea seinä alakertaan. Puhumattakaan oikeasta keittiöstä. Toi väliaikanen ratkaisu pännii niin pahasti. Missään ei ole tilaa ja ihan tajuttoman kylmä.

365 pt.2

Toinen vuosilukema tuli täyteen tänään, nimittäin mun ja Tomin ensimmäinen vuosipäivä. Vuosipäivä on kyllä typerä sana. Enikeis. Käytiin juhlistamassa illallisella Las Iguanas:issa. Tosi mukava ravintola.

Sain jopa ylläri kukkia!

Alkupalaksi mulle empanadaa. Ja Tomille chicken wings:ejä.

Pääruoaksi halloumsalaattia. Tom vetäisi puolikkaan kanan. (Kyllä, Tom tykkää kanasta. Harkitsi jopa kokonaista...).

Ja jälkkäri! Itse otin dulce de leche juustokakun ja Tomille chocolate fudge cake. Niin hyvää!!

Home is where the sea is

Viikko on nyt vierähtänyt. Tuntuu melkein kuin ei oltaisi oltu täältä poissa ollenkaan. Paitsi vähän on sellainen tyhjä fiilis vielä, koska merta en ole vieläkään päässyt tervehtimään. Tiistaina ollaan ainakin menossa Gunwarf:iin, joten ehkä siellä kerkeää illallisen ohessa vähän fiilistellä. Koti, kun ei ole koti jos ei ole merta.

Tänään tuli viimeinenkin kämppis. Nyt täällä siis mun ja Tomin lisäksi asuu Chris (ja tavallaan Chrisin tyttöystäväkin), Gemma ja Pri(?). Molemmat noista uusista kämppiksistä on ykkösluokkalaisia, ja ainakin vielä vaikuttaa aika hiljaisilta tyypeiltä. Mutta mukavilta vaikuttaa.

Lisäsiivessä on melkein jo katto. Luultavasti kuitenkin edelleen joudutaan oikeaa keittiötä venaamaan se kuukausi.

Ennen koulun alkua pitäis vielä selvittää mun lukujärjestystä, kun sen on nähtävästi laatinut joku astetta vajaampi henkilö. Mulle nimittäin on merkattu muutamalle päivälle ensin luento keskustassa, vieläpä North Campus:illa, ja heti perään labra IMS meribilsa labralla, toisella puolella saarta. Mun siis pitäis omistaa joko jet pack tai teleportti, jotta pystyisin suorittamaan opetustilan vaihdon 0 minuutissa... Kun oikeastihan tuolta kampukselta kavelee bussille n. 10 minuuttia, josta sitten bussi lähtee joko tasalta, kakskyt yli tai kakskyt vailla, ja bussilla menee n. 15-20 minuuttia tälle meidän pysäkille, josta pitää vielä kävellä n. 40 minuuttia labralle. Eli tohon matkaan menee siis vähintään n. tunti ja 10 minuuttia. Eikä sukellusten aikoja ole annettu ollenkaan.

Muuten ihan kiva koulu, mutta informoinnissa ja järjestelyissä olisi kyllä vielä ihan sikana parannettavaa. Mutta toivottavasti toi nyt selviää, eikä ne jostain syystä tunge syitä mun niskaan, jos oon myöhässä luennoilta ja labroilta...

Ainiin!! Mun 900g Oltermannista on 5 päivän jälkeen jäljellä enää alle puolet!! Positiivisesti ajattelin, että se olisi kestänyt ainakin kuukauden, mutta hah hah viikossa näyttää menevän. Voi surku.

365

Tänään tuli täyteen vuosi Englannin maalla asustelua. Kamalan nopeasti on aika mennyt. Sain oltermanninkin onnellisesti kotiin. Voin siis juhlistaa illemmalla juustovoileivällä.

Back in dear old Pompey

Täällä sitä ollaan. Ja niin on myös jo yksi kämppiskin. Kirjaimellisesti työmaan keskellä asustellaan. Alakerrasta puuttu takaseinä. Lämmintä vettä ei tule, paitsi vessan hanasta jos valuttaa viitisen minuuttia. Suihkusta ei vettä tule senkään vertaa. Ummehtuneelle sahanpurulle haiseva maali löyhkää. Väliaikaisessa keittiössä vierailuun tarvitsee eskimovarustuksen. Oltermanni joutui evakkoon muualle, jääkaapin loistaessa poissaolollaan (on nyt kyllä paikallaan, mutta jalat on liian väsyt hakemaan juustoa ihan vielä). Seinänaapuritkin aloittivat tänään julkisivuremontin. Mutta mitäs pienistä. Kuuleman mukaan jopa kolmen viikon kuluttua (niin aikasin kelatkaa omg) saadaan oikea keittiö. Huhun kuulin jopa, että tänään pitäisi alkaa tulla kuumaakin vettä. Jopa suihkusta. Ja ainakin etupihalta on yksi kasa tiilejä kadonnut laasteineen, että kai jokin homma täällä eteneekin. Huomenna tulee luultavasti uusi kämppis. Sunnuntaina viimeinen. Freshers' Week on ensi viikolla kuin myös Induction. Koulu alkaa kahden viikon päästä. Huh.

Pipi

Eipä ole taas paljoa tapahtunut. Flunssan olen onnistunut nappaamaan.

Ja en muista sanoinko jo, että oho, meidän taloon oikeastikin on tulossa uusi keittiö, kylppäri ja olkkari! Tämän takia ei olla vielä päästy täältä Sutton Valence:sta Portsmouthiin, mutta sunnuntaina vihdoin mennään takaisin! Ah omaa rauhaa muutamaksi päiväksi, eikä koiria ärsyttämässä ja allergisoimassa.

Ei me kyllä viikkoa pidempään saada hiljaisuudesta nauttia, kun loput kämppikset muuttavat jo seuraavana viikonloppuna. Ja niitä kämppiksiä onkin nyt sitten ainakin kaksi lisää. Eli ei saada isoa tyhjää taloa vain kolmelle hengelle... Mielenkiinnolla odotan, että minkälaisia tyyppejä sieltä tulee.

Ja pääsen taas rannalle! Ihanaa! Jotain pientä shoppailuakin olisi ollut mukava tehdä, mutta Kela perkele ei maksanut asumislisää, joten rahat menee kyllä ruokaan.

Ja oi bussit! Uni bussit! Kuinka olenkaan niitä kaivannut!

Ainiin ja mikä tärkeintä, pääsen pois täältä jättiläishämähäkkien luvatusta talvilomakohteesta! (Viikon sisään vieraillut ainakin kolme....).

Ehkä koulun alettua tulee eteen jopa jotain tänne kirjoittamisen arvoista. Saapa nähdä.